Jouni Inkalan runokokoelma Tässä sen reuna (WSOY 92) on hyvä. (Se on esikoiskokoelma ja Inkala on sen jälkeen julkaissut ilmeisesti kuusi! Odotan niiden olevan pirullisen hyviä.) Olen lukenut sitä hajanaisesti, usein en edes koko tekstiä vaan ottaen jonkin lauseen ja kokeillen mihin tapettiin se osuu: en avaa runon konetta vaan tungen sytytystulppia omiin sieraimiini. Kokoelma on siis hyvä minulle. Jos siitä olisi karsittu aforismikokoelma, se olisi ehkä vielä parempi:

Yhdestä ilmeestä ei jää kasvoille mitään,
mitään yli.